Tämä Ms Sommarö oli Mt Pronton jälkeen toinen laivani, Prontossa viihdyin reilut puoli vuotta, kesäkuulta -72 tammikuulle -73. .

Sommaröön sain keväällä 1973 uffarikallen jobin, joka parin kuukauden jälkeen vaihtui koneoppilaaksi. Laiva oli Venetsiassa ja sinne oli määrä lentää koneykkösen, Pekka Kallion ja hänen vaimonsa kanssa joka tuli laivaan kipinäksi. Jostain syystä heidän matka siirtyi päivällä joten jouduin matkustamaan yksin, ja se oli 16 vuotiaalle aika jännä paikka, vielä kun oli pari välilaskua matkalle. Matka meni kuitenkin hyvin ja pääsin laivaan.

Sommarö ajeli siihen aikaan enimmäkseen välimerellä, Haiffassa vietettiin pitkiä aikoja, sitä voitiin pitää melkeimpä laivan kotistamana, Kennedy-baari tuli tutuksi kuin myös sen "henkilökunta", Suomessa Sommarö ei käynyt, Välimereltä poikettiin pari kertaa ulkona, Kanadassa: Saint Johnn` sissa ja Senegalissa: Dagarissa. Ja Oslossa, missä otin puolen vuoden jälkeen ulosmaksun.

Miehistö oli kirjavaa, Ahvenanmaalaisia, pari Chileläistä, tulipa Senegalista laivaan kaksi yönmustaa kaveria moottorimieheksi ja säkäkokiksi, tämä säkäkokki siftas sitten kylläkin tilalleni kalleksi kun ruuan laittaminen ei tainnut sujua oikein eurooppalaisten maun mukaan.

Sommarö oli kuuluisa lukemattomista konestopeista, ei monta päivää mennyt ilman että ei vihellys kuulunut konetopilta ja koneet seis, ja ylitöitä tuli ainakin opikselle kolminkertaisesti kuukausipalkan verran, muistan että mun ennätys oli 34 tuntia putkeen töitä.

Sommarö myytiin Kreikuille kohta sen jälkeen kun olin otanut siitä ulosmaksun

Terv. Risto Kultala